Orivedellä on vuodesta toiseen harjoitettu varovaista budjetointia. Talousarvioissa on arvioitu tappiota muodostuvan, mutta tilinpäätöksessä onkin tullut ylijäämäinen tulos. Tämän vuoden talousarvio on muutamia tuhansia euroja ylijäämäinen, mutta jo nyt neljän kuukauden toteuman perusteella arvioidaan 1,3 miljoonan ylijäämää. Vaikka arvion tekeminen onkin vain arviointia, on liiasta varovaisuudesta siirryttävä realistisempaan budjetin laadintaan.
Talousarvion laadinnan pohjana tulee pitää kaupungin asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämistä. Kaupungin veto- ja pitovoimaisuus perustuvat siihen, miten hyvin asukkaat viihtyvät ja miten houkutellaan uusia asukkaita. Ensin siis selvitetään tarpeet ja sen jälkeen katsotaan rahoitus ja mahdollinen lainanotto.
Veroprosentin muutokseen ainakaan sitä alentamalla ei pidä taloussuunnittelukaudella mennä, ellei muita tuloja muodostu yllättävistäkin eristä.
Ehdotonta lainakattoa ei ole mielekästä määritellä. Velan määrään vaikuttaa ennen kaikkea investointitarve. Rovastinkankaan koulun laajennus sekä yhteiskoulun/lukion ja mahdollisesti ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden peruskorjaukset ja rakentaminen tulevat joka tapauksessa tarvitsemaan lainarahoitusta. Investoinneissa on myös tarkasteltava investointeja henkiseen pääomaan.
Vasemmistoliitto ei kannata kuntakohtaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymistä. Jos asiassa tulee valtakunnallinen ratkaisu ja sitä myötä myös valtionosuuksia lisätään, on tilanne tietenkin toinen.
Osallistuva budjetointi ei perustaltaan ole sitä, että jollekin kuntalaisryhmälle annetaan tietty rahamäärä ennalta määrittelemään käyttöön. Kuten Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa on todettu, tavoitteena on kansalaisten osallistuminen yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun sekä palvelujen ja investointien päättämiseen.
Osallistuvassa budjetoinnissa lähtökohtaisesti kuntalaiset tekevät esimerkiksi ’budjettikokouksissa’ tai sähköisesti esityksiä haluamistaan toiminnoista, joiden toteutusmahdollisuudet ja kustannusvaikutukset kaupungin henkilöstö ja mahdollisesti myös luottamushenkilöstö arvioi. Tämän jälkeen kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus tavalla tai toisella äänestää tehdyistä esityksistä. Valtuusto lopulta päättää kuntalaisten näkemysten ja taloudellisten vaikutusten pohjalta, mitkä esitykset toteutetaan.
Osallistuvassa budjetoinnissa tulee olla riittävän suuri rahoitus, jotta se tulee kiinnostavaksi. Pitkäjänteisessä toiminnassa osallistuvaa budjetointia voidaan laajentaa alueellisesti tai toimintalohkoittain.
Tähtiniemikodin purkaminen ei voi olla ensisijainen toimenpide. Myymisen tai esimerkiksi yrityskäyttöön vuokraamisen mahdollisuudet tulee selvittää. Samalla tavalla Tredun liikuntasalin osalta on selvitettävä esimerkiksi alapohjan osalta, millaiset mahdollisuudet peruskorjaukseen ovat ja paljonko se tulisi maksamaan. On kuitenkin todennäköistä, että käytettävyys ja kustannukset olisivat mahdollista uudisrakentamista edullisemmat.
Valtuustolle esitetyt lisäpanostukset hyvinvointiasioihin (+20 000€) ja maahanmuuttajien kotouttamiseen (+20 000€) ovat kannatettavia. Joukkoliikenteen osalta pidämme hyvänä suunniteltua bussiyhteyttä Tampereelle kerran tunnissa. Se tulisi kuitenkin laajentaa myös iltoja ja lauantaipäiviä vaikkapa jossain määrin harvemmin liikennöitävänä.
Kaupunkimarkkinointiin esitämme 20 000 euron lisämäärärahaa nykyisen 76 800 euron lisäksi. Tällä mahdollistetaan sekä sisäisen että ulkoisen markkinoinnin voimistamista, millä on vaikutusta myös positiiviseen muuttoliikkeeseen.
Kirjastotoimeen esitämme yhden kirjastovirkailijan vakanssin lisäämistä ja kirjahankintamäärärahojen kasvattamista. Vaikka omatoimikirjasto onkin hyvä ja kannatettava toimintatapa, se ei korvaa ammatillista kirjastotoimintaa. Yhden virkailijan lisääminen parantaisi myös kaupungintalon infopisteen toimintamahdollisuuksia, vaikka kokoaikaista infopisteen hoitajaa emme esitäkään.
Kulttuuri kokonaisuudessaan on nähtävä yhteisöllisenä tekijänä, johon tulee panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Ikaalisten kaupungin käynnistämä kulttuuristrategiahanke (yli 70 000 euroa kansallista AKKE-rahoitusta) ja sen osana kaupungissa toimivien kulttuuriyhteisöjen yhteistyön kehittäminen on hyvä esimerkki, mihin suuntaan Orivedelläkin tulisi mennä. Kulttuuritoimi tarvitsee lisää sekä henkilöresursseja että yhteisöjen toiminta-avustusten nostamista.
Yhtenä erillisenä kulttuuri- ja koulutustoiminnan määrärahana esitämme 10 000 euron lisäystä nykyiseen Merikanto-opiston määrärahaan. Näin mahdollistetaan orivesiläisten lasten ja nuorten musiikkikoulutuksen toimivuutta eikä tämän vuotiseen tapaan tarvitse maksattaa Merikanto-opiston kohonneita kustannuksia opiston isäntäkunnalla.
Kokonaisuudessaan kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien kehittäminen tukee kaupunkistrategiassa esitettyä ajatusta, jonka mukaan vilkas ja osallistuva yhteisö tekee Oriveden. Kaupungissa tulisi määritellä kolmannen sektorin toimijoita tukeva resurssityöntekijä ja panostaa lisää määrärahoja yhteisöjen toimintaan.
Oriveden vasemmiston valtuustoryhmä
Mari Lind, Anne Kahelin, Reijo Kahelin,
Aulikki Laine, Irma Koskela, Anne Lappalainen