KUNTA- JA ALUEVAALIT 2025

Vasemmistoliitolla on kuntavaaliehdokkaita Orivedellä ja Juupajoella. Aluevaaleissa Vasemmistoliiton listalla ovat Orivedeltä Reijo Kahelin ja Mari Lind.

(Siirry kuntavaaliteemoihimme)

EHDOKKAAT ORIVEDELLÄ

70 Anu Alan­ko

Naappilassa 57 vuotta sitten syntynyt Anu Alanko (englanniksi May I start?) on ammatiltaan siivooja ja koulutukseltaan merkonomi. Hän on ehtinyt olla Oriveden ulkopuolellakin. Heinolassa hän oli aikanaan Vasemmistoliiton sitoutumattomana ehdokkaana ja päätyi harjoittelemaan kunta-asioita sivistyslautakunnan varajäsenenä. Anu pitää itseään leimallisesti naappilalaisena. Työtehtävä on A-killan päiväkeskustoiminnassa.

71 Pa­si Iso­ko­ta­mä­ki

Olen yrittäjä Oriveden Koulutiellä. Seuraavana vuosipäivänäni täytän 61 vuotta. Olen aktiivisesti mukana seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa – minut voi kohdata esimerkiksi lipaskerääjänä. Toinen harrastukseni on toiminta A-killassa, jossa tehdään kaikennäköistä mahdollista. Kaupungin ja seurakunnan opintorahaston hallituksessa olen ollut kuluvan toimikauden ajan. Sydäntä lähellä ja keskeisintä toiminnassa ja tavoitteissa on saada nuoriso mukaan yhteiseen olemiseen ja tekemiseen.

72 Jaa­na Jämsén

Olen Jaana Jämsén, äiti, vaimo, mummu ja sairaanhoitaja. Ja tietysti innokas aikuisopiskelija, teen maisterintutkintoa kirjallisuustieteestä Tampereen yliopistolla. Haaveeni on oikeudenmukainen, ystävällinen ja ekologinen Orivesi. Tahdon tänne lisä julkisia liikenneyhteyksiä, vihreää, uudenlaista yritteliäisyyttä ja palveluita, joiden avulla kaikilla on hyvä asua Orivedellä. Meidän olisi mahdollista perustaa Asemanseudulle kiertotalouskylä, joka olisi sekä matkailukohde, että uuden talousajattelun tutkimuskeskus. Puolustan kulttuuri- ja liikuntapalveluita ja ihanan orivesiläisen luonnon monimuotoisuutta! Olen kuunteleva ja yhteistyökykyinen arjen asiantuntija, valmiina palvelukseen.

73 An­ne Ka­he­lin

Toisten suusta leivän ottanut suuhygienisti Anne on nykyisen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Hänen vapaa-aikansa kuluu kylän kehittämistyössä ja viiden eräjärveläisen teatteriryhmän pyörittämisessä. Näyttämölle hän astuu tänä vuonna niin Eräjärven Tupateatterissa kuin Rönnin Kesäteatterissakin. Anne kokee, että kylissä tapahtuva toiminta ja kylien puolustaminen on voimakasta työtä koko kaupungin eteen. Niinpä hänet voi kohdata kylä- ja kaupunkimarkkinoinnissa vaikkapa Pirkkahallin messuilla. Eräjärven koulua ja päiväkotia hän puolustaa henkeen vereen ja kokee tärkeäksi kaupungin mukanaolon kylien asukasmarkkinoinnissa.

74 Rei­jo Ka­he­lin (alue­vaa­leis­sa 2336)

Reijo teki päivätyönsä Pirkanmaan liitossa maakunnan asioiden parissa monissa eri tehtävissä. Kunta-asioita hän on hoitanut Orivedellä vuodesta 1977 alkaen, ensin tilintarkastaja ja sitten monissa eri rooleissa. Valtuuston jäsenyydessä on kulunut useita valtuustokausia. Hän on elinvoimajaoston varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varajäsen. Hyvinvointialueella Reijo on aktiivinen tarkastuslautakunnan jäsen ja aluevaltuuston varajäsen. Reijo valaa uskoa tulevaisuuteen ja on siksi ollut mukana monien kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkkejä ovat osallisuus Kampuksen ylös rakentamisessa, Eräjärven useat kehittämishankkeet, lukemattomat ideat kaupungin toimintojen kehittämisessä, Oriveden markkinoiden järjestämisvastuu 42 vuotena jne. Reijo on hankkinut ulkoista rahoitusta moniin hankkeisiin.

75 Ju­ha Kois­ti­nen (sit.)

Olen 60 vuotias tekninen kiinteistönhoitaja. Olin ennen kouluttautumista 30 vuotta ns. monialayrittäjänä . Sitä ennen normaalissa palkkatyössä. Pitkän työuran aikana minulle on tullut tuntemus erilaisista elämäntilanteissa liittyen työtehtäviin. Samalla kiinnostus yhteiskunnallisiin tehtäviin on kasvanut, lähinnä epäkohtien kautta. Tavoitteenani on yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Tämä täytyisi saada paremmin ihmisille sisäistettyä. Se vaatii ihmisiltä maalaisjärjen käyttöä. Eriarvoisuus ei saa kasvaa. Jonkinlaiset talkoot asian eteen olisi paikallaan. Mistä saadaan tahtotilaa tarpeeksi? Jos noita asioita saadaan parempaan jamaan myös moni päätöksen tekokin on helpompaa.

76 Es­ko Koi­vu­nen (sit.)

Esko avaa sekatyömiehen titteliään, että tekee kaikenlaista. Hän työskentelee kivimiehenä varastossa ja auttelee myynnissä. Tärkeää on pitää paikat järjestyksessä ja siisteinä ja olla muutoinkin valmis tekemään mitä tahansa. Juupajoella syntynyt Esko kannettiin paljasjalkaisena Orivedelle muutaman kuukauden ikäisenä eli orivesiläisyys on hänelle selkeää. Puutarhatalouden perustutkinto ja maatalouskonekorjaajan koulutus antavat pohjan monipuoliselle toiminnalle.

77 Ir­ma Kos­ke­la

Irma Koskela on 70 v eläkkeellä oleva sosiaalityöntekijä joka on urallaan toiminut useilla sosiaalityön alueilla, aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa, päihde- ja mielenterveystyössä sekä viimeksi perheneuvolassa. Sosiaalityön ohella hän on kouluttautunut psykoterapeutiksi ja tehnyt yksityisenä ammatinharjoittajana myös psykoterapiatyötä kymmenisen vuotta. Työ on tuonut monipuolista näkemystä ihmisten ja perheiden elämän kipukohtiin ja tuen tarpeisiin, mutta myös paljon onnistumisen kokemuksia, kun eri tavoin on päässyt vaikuttamaan ihmisten elämäntilanteiden kohentumiseen. Oriveden kaupunginvaltuustossa Irma on ollut 2004-2021 varsinaisena ja viimeiset neljä vuotta varajäsenenä. Vuosien varrella jäsenyyksiä on eri lautakunnissa, sote-jaostossa ja nyt viimeksi hyvinvointi- ja elämänlaatulautakunnassa. Nyt päättyvällä kaudella Irma on toiminut myös vanhusneuvoston puheenjohtajana ja Oriveden edustajana hyvinvointialueen vanhusneuvostossa.

78 Ma­ri Lind (alue­vaa­leis­sa 2355)

Olen 55-vuotias, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, opiskelija, työmarkkinakonsultti ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Olen lähinnä perheasioiden moniosaaja, järjestötyön ja edunvalvonnan asiantuntija. Kotona minua on odottamassa aviomies ja kaksi kissaamme. Lapsemme ovat muuttaneet omilleen jo aikaa sitten. Olen monessa luottamustehtävässä mukana ja olenkin kiinnostunut sekä halukas vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Heikommassa asemassa olevien edunvalvonta on minulle tärkeää. Työurallani olen nähnyt ja kokenut monia arjen asioita, jotka voisivat toimia nykyistä paremmin.

Lue li­sää eh­dok­kaan si­vul­ta

79 Ta­ru Luo­jo­la

Olen vapaa kirjailija, freelance-kääntäjä, viittomakielen tuntiopettaja ja kielitieteilijä Oriveden asemanseudulta. Kampanjassani keskityn joukkoliikenteen (lähijunat Tampereelle, Oriveden sisäiset bussit), pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen sekä luontokadon hidastamiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Luonnollisesti vähemmistöjen oikeudet ovat myös tärkeä teema: kaikille on turvattava oikeus olla ja elää sukupuolesta, seksuaalisuudesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta, neurotyypistä, toimintakyvystä ja kielitaidosta riippumatta. Vapaa-ajallani luen, sienestän, hoidan kotipuutarhaa ja ylläpidän erilaisia verkkoyhteisöjä. Muuten olen sitä mieltä, että kapitalismi on kumottava eikä se onnistu ilman keinojen moninaisuutta.

Lue li­sää eh­dok­kaan si­vul­ta

80 Lii­sa Mark­ki­nen

Olen Liisa Markkinen. Minä, mieheni ja kaksi poikaamme asumme Oriveden Paltanmäessä. Työkseni opetan Kultavuoren koulussa. Harrastan lukemista, retkeilyä, puutarhanhoitoa ja  hoidan lemmikkikanejamme. Myös  kahvilat, karaoke, mökkeily, teatteri ja lähimatkailu ovat mielenkiinnon kohteitani. Lapset ja lapsiperheiden asiat ovat lähellä sydäntäni. Olen iloinen, sosiaalinen ja avoin. Tasapuolisuus ja reiluus sekä heikoimman puolustaminen kuuluvat arvoihini.

81 Mat­ti Saa­rio (sit.)

Matti Matinpoika Saario syntyi Oriveden terveyskeskuksessa 74 vuotta sitten 1700 gramman painoisena keskosena. Terveyttä kuitenkin riitti ja terveysasiat toivat hänelle ammatin. Syöpätautien hoito erikoisröntgenhoitajana ovat antaneet elannon. Matti sanoo tykänneensä aina potilaista. Ihan niin kuin kaikista ihmisistäkin. Hyvinvointialueen touhuista hän sen sijaan ei tykkää. Siellä on liikaa johtajia. Ja alueitakin voisi vähentää.

82 Jus­si Sa­lo­nen

83 Ma­nu-Mi­kael Ve­sa­va (sit.)

Olen Manu-Mikael Vesava, 31-vuotias kolmivuorotyötä tekevä pohdiskelija ja ikuinen oppilas. Ajattelen asioita omiin kokemuksiini pohjautuen, mutta tahdon myös kuulla muita mahdollisia näkökulmia asiaan kuin asiaan. Yhteiset päämäärät voidaan saavuttaa monilla tavoin, olisi siis myös hyvä kuulla useita keinoja, joilla niihin päästäisiin. Työskennellessäni pyrin olemaan tehokas ja ennakoimaan tulevaa. Sama taktiikka tulisi muistaa päätöksenteossa. Miltä tulisi Oriveden näyttää esimerkiksi 2035? Mitä meidän tulisi tehdä sen eteen? Olemmeko lihaa vähentänyt hiilineutraali utopia? Maailman onnellisin kaupunki. Arvostan Orivedellä läheistä luontoa ja ylellistä väljyyttä. Tilaa riittää mielestäni myös rakentamiselle ja kehitykselle. Kasvaakseen tulee myös investoida uuteen, vanhaa unohtamatta, sillä sitäkin voi korjata ja uusiokäyttää.

84 San­na Voi­ma­nen (sit.)

Moottoripyörämiehen tytär Sanna syntyi Hervannassa vuonna 1981. Viisivuotiaana hän muutti Orivedelle ja on täällä pysynyt. Koulutukseltaan hän on hienon kuuloisesti kongressi- ja kulttuuripalvelujen tradenomi. Lisäkoulutusta hän saanut graafikkona ja ammattivalokuvaajana. Eniten hän sanoo oppineensa itse työssä. Ja tietysti erilaisilla kursseilla käytyään. Sanna haluaa vaikuttaa kotikunnan asioissa. Erityiskohteina ovat lapset ja nuoret sekä infran ja kulkuyhteyksien parantaminen. Kulkemisesta hän sanoo, että parannettavaa todella on, kun omalle Tampereella koulussa käyvälle teinille kuluu koulumatkoihin runsaat pari tuntia päivässä onnettomien aikataulujen vuoksi. Sanna yhtyy myös vaateisiin 9-tien rakentamisesta nelikaistaiseksi.

EHDOKKAAT JUUPAJOELLA

41 Ka­le­vi Jo­ke­la (sit.)

42 Tar­ja Kar­vi­nen (sit.)

Olen nyt kolmatta kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa. Voisiko sanoa, että olen jo vanha konkari. Olen lähihoitaja koulutukseltani ja työuraa on vielä muutama vuosi jäljellä. Asun puolisoni kanssa kahden. Rikkautta elämään tuon iso katras lapsenlapsia (7 kpl). Harrastan lentopallon pelaamista, sählyä ja käyn salilla, kun vaan yötyöltäni ennätän. Sydäntä lähellä on Juupajoen kunnan asukkaiden hyvinvointi. Se korostuu nyt kun on tullut paljon muutoksia Pirhan myötä. Olen helposti lähestyttävä, kuuntelen ja vien kuntalaisten asioita eteenpäin päättäjille. Mottonani  on kaksi tasavahvaa vaihtoehtoa:  ihminen ihmiselle tai järjen ääni.

43 Mat­ti Tam­me­lin

ORIVEDEN VASEMMISTON KUNTAVAALITEEMAT

Kuntalaisten ääni kuuluviin

Valtuutetut ja muut luottamushenkilöt edustavat kuntalaisia. Heidän tulee

  • kuunnella kuntalaisten aloitteita, ideoita ja näkemyksiä
  • osallistua aktiivisesti tapahtumiin ja tilaisuuksiin
  • selittää ja selostaa kunnan toimielinten päätöksiä sekä päätösten syitä ja seurauksia.

Luottamuselimiä ei saa supistaa olemattomiin — muuten kuntalaisten ääni ei kuulu!

Orivedellä on lisäksi aloitettava osallistuva budjetointi. Tällöin kuntalaiset saavat tehdä ehdotuksia kaupungin rahoituksella toteutettavasta yhteisöllisestä toiminnasta. Kuntalaiset saavat myös itse äänestää tehdyistä ehdotuksista haluamiaan. Lopullisen päätöksen toteutettavasta toiminnasta tekee valtuusto — näin varmistetaan kuntavaalien tuloksen kunnioittaminen. Mallia osallistuvaan budjetointiin voidaan ottaa myös esimerkiksi Tampereen kaupungin Mansen massit -yhteisörahasta, josta on saatu hyviä kokemuksia.

Esimerkki osallistuvasta budjetoinnista

Kuntalaiset voivat esittää osallistuvaan budjetointiin vaikkapa

  • kylpylä- ja laskettelumatkoja nuorille
  • viikon mittaisen nuorten kalastusleirin järjestämistä
  • 30 000 euron rahoitusta mielenterveyspalveluihin
  • lasten ja nuorten viikoittaisen puistoruokailun järjestämistä kesäloman aikana
  • ilmaista aamupalaa tai välipalaa peruskoululaisille
  • nuorten toivomien välineiden hankkimista nuorisotiloihin
  • nuorisotilojen aukioloaikojen lisäämistä
  • nuorisopalvelun kerhoja myös kyliin
  • kouluissa tapahtuvan nuorisotyön vakinaistamista.

Kaupungin työntekijät selvittävät ehdotusten kustannukset ja toteuttamiskelpoisuuden. Tiedot julkaistaan, ja kuntalaiset pääsevät äänestämään ehdotuksista. Äänestyksen jälkeen valtuusto päättää, paljonko talousarvioon varataan määrärahaa ja mitä sillä toteutetaan.

Tulevaisuus rakennetaan itse, aktiivisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla ja yhdessä asukkaiden kanssa. Jos elinvoimajaosto sekä maankäyttö- ja kaavoitustoimikunta yhdistetään kaupunkikehitystoimielimeksi, kuten on suunniteltu, sen jokaisessa kokouksessa tulee käsitellä kaupunkilaisten ja toimielimen jäsenten esittämiä kehittämisideoita. Näin asiat tulevat käsittelyyn eivätkä jää tuuleen huutamiseksi.

Orivedellä on kokoonnuttu pari kertaa vuodessa kumppanuuspöytään keskustelemaan kylien sekä kulttuurin ja hyvinvoinnin asioista. Kumppanuuspöydät ovat oiva keino kuulla kuntalaisten ajatuksia. Mutta turhan moni keskeisistä luottamushenkilöistä on jättänyt kumppanuuspöydät väliin, ja pöytien keskustelut ovat jääneet vain viranhaltijoiden mietittäväksi.

  • Luottamushenkilöt mukaan kumppanuuspöytiin.
  • Kuntalaiset rohkeasti nostamaan asioita keskusteltavaksi.

Kohti tulevaisuutta

Tulevaisuudessa kunta voi keskittyä moneen eri asiaan:

  • sivistykseen
  • hyvinvointiin
  • osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen
  • elinkeinoihin ja työllisyyteen
  • elinympäristöön
  • itsehallintoon tai kehittämiseen
  • kumppanuuteen.

Nämä ovat kaikki tärkeitä painopistealueita, ja kaikki ovat mahdollisia myös Orivedellä. Kuntalaisista riippuu, mihin tulevaisuudessa panostetaan. Ja mihin tahansa panostetaankin, se tarkoittaa monenlaista kehittämistyötä. Esimerkiksi:

  • suunnitellaan ja toteutetaan uusia yritysalueita
  • toteutetaan uusia palveluja koko kaupungin alueella
  • nostetaan keskiöön kulttuuritoiminta.

Eikä riitä, että hankkeita suunnitellaan — tulokset pitää myös viedä käytäntöön!

Hanke- ja kehittämisrahoitus hyötykäyttöön

Kaupungin tulee aktiivisesti hakea hanke- ja kehittämisrahoitusta. Sitähän on tarjolla esimerkiksi EU-ohjelmista, ministeriöistä ja rahastoilta, kunhan sitä haetaan. Kouluissa ja liikuntatoimessa onkin jo ansiokkaasti hyödynnetty esimerkiksi ministeriöltä saatavaa rahoitusta, jolloin kaupungin oma rahoitusosuus on jäänyt pienemmäksi.

Kaupungin muussakin toiminnassa on tehtävä samoin! Talousarvioon varataan joka vuosi hankerahoitusta, jota voidaan esimerkiksi EU-rahan lisäksi käyttää kaupungin omiin hankkeisiin tai Orivedellä toimivien yritysten ja yhteisöjen hankkeisiin. Tämä kannustaa yhteisöjä ja kaupungin toimintoja suunnittelemaan hankkeita.

Kehityshankkeita voivat olla esimerkiksi

  • yritysalueen maanhankinta, suunnittelu ja kunnallistekniikan rakentaminen
  • hyvinvointipalvelujen ulottaminen kyliin
  • Purnun ja Kampuksen kuvataiteen toimintojen kehittäminen
  • Oriveden opiston kirjoittajakoulutuksen perinteen jatkaminen
  • monialainen tapahtumatoiminta niin kaupungin kuin yhteisöjen järjestämänä
  • torin kattaminen aurinkopaneeleilla yhdessä alan yritysten kanssa.

Palkintoja tulee — mistä seuraavaksi?

Orivesi on viime vuosina niittänyt menestystä:

  • olemme liikkuvin kunta -kilpailun kolmen kärjessä
  • THL on palkinnut hyvinvoinnin edistämiseksi tehdystä työstä
  • Orivesi pääsi kuntamarkkinoinnissa kymmenen finalistin joukkoon
  • saimme vuoden nuorisovaltuusto -palkinnon
  • koulut ovat saaneet tunnustusta kansainvälisyystyöstä
  • kouluille on myönnetty vihreitä lippuja.

Tämä ja kaikki muukin menestys on onnittelujen arvoista. Niin kunta kuin kuntalaiset ovat tehneet hyvää työtä.

Missä seuraavaksi haluamme menestyä? Otetaanko tavoitteeksi vuoden kulttuuriteko -palkinto? Ehkä Oriveden opiston perintöä voisi jatkaa, asettaa yhteiseksi tavoitteeksi saada Orivedelle taas kansanopistotoimintaa. Sen enempää Kampus kuin kaupunki yksinään eivät sitä tee, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä muun muassa kansanopistokentän ja muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Jonkun on kuitenkin oltava aloitteellinen ja vietävä toimintaa eteenpäin.

Pienestä voi kasvaa suurta, kun vain tehdään. Kulttuuriin keskittyvä kansanopisto voi aloittaa vaikka kirjoittajakoulutuksella — Oriveden opiston perinteitä kunnioittaen. Kansanopisto toisi mukanaan myös merkittävästi lisää tuloja paikallisille yrittäjille, puhumattakaan siitä, kuinka elämä Orivedellä virkistyisi. Kaupunki olisi vain yksi toiminnan rahoittajista.

Lisää junia ja busseja

Joukkoliikenne Orivedellä kaipaa kipeästi kehittämistä. Junia ja busseja tarvitaan myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta Orivedellä voi elää ja Tampereen tapahtumissa voi käydä ilman autoa.

Tampereen seudulle tarvitaan lisää lähijunia. Nykyiset kiskobussit ovat ikäloppuja, ja tilalle tarvitaan nykyaikaista, hiljaista ja päästötöntä kalustoa, jossa on mukava matkustaa. Sähköjunilla voi aloittaa lähijunaliikenteen Tampereelta Orivedelle vaikka saman tien, ja Oriveden keskustaan ja siitä edelleen Juupajoelle ja Vilppulaan voidaan ajaa akkuvoimalla. Tekniikka on jo olemassa: pääkaupunkiseudulla käytössä olevia FLIRT-junia saa akkumoduulilla varustettuna. Ei tarvitse odottaa 2030-luvulle ja sähköradan rakentamista.

Myös bussiliikennettä Tampereelle pitää kehittää. Arkiaamun varhaisvuoro TAYSille palvelisi työmatkalaisia. Viikonloppuiltojen rengasreitti palvelisi Orivedeltä Tampereelle suuntaavia ja Tampereelta Kangasalan kautta Rönnin tansseihin saapuvia, ja paluuvuoro Rönnistä Kangasalan kautta Tampereelle ja sieltä edelleen Orivedelle toisi huvittelijat kotiin.

Joukkoliikennettä tarvitaan myös kylissä. NOPAn palvelutasosta ei saa leikata — päinvastoin NOPAa on kehitettävä. NOPAn reittiä voisi jatkaa Kuhmalahdelle, josta Nyssen busseilla pääsee kätevästi Tampereelle ja takaisin.

Monipuolista koulutusta

Oriveden alakoulut Kultavuoressa, Rovastinkankaalla ja Eräjärvellä pitää säilyttää. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa liikaa. Orivedellä on jo nyt pienimmät perusopetuksen menot oppilasta kohti Tampereen kaupunkiseudulla.

Eräjärven koulun oppilasmäärä saadaan nousuun, kun kylälle saadaan lisää asukkaita. Kylän kehittäjät tekevät jo merkittävää asukashankintaa, kaupungin tulisi lähteä siihen mukaan. Kyläkaavassa löytyy jo kylän keskustasta yli 40 vakituisen asunnon rakentamispaikkaa.

Lukiossa on kirjoittaja- ja urheilulinja, mutta lukio säilyy elinvoimaisena vain, jos siellä on oppilaita. Kaupungin lukiota on markkinoitava enemmän. Lukiolla on paljon kansainvälistä toimintaa, ja kansainvälisyyden lisääminen on hyvästä.

Ammatillista koulutusta voi laajentaa, ja uudet koulutuslinjat mahtuvat hyvin nykyisiin tiloihin. Opiskelijoille pitää olla myös asuntoja, jotta Orivesi opiskelupaikkana houkuttelee.

Kansalaisopistossa kuka tahansa voi lisätä osaamistaan. Opiskelu lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. Se parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä ja siten vähentää terveydenhoitopalvelujen tarvetta. Kansalaisopiston voimavaroja ja opetustuntien määrää pitää lisätä. Opetustarjontaa laajennetaan kuntalaisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Loppu velkapelottelulle

Väittävät, että valtiontalous on huonossa kunnossa. Velkamäärä on kuulemma kauhea. Pelotellaan Suomen joutuvan EU:n tarkkailuluokalle.

Onhan velkaa paljon, mutta siitä ei juuri puhuta, että velkaongelma on pitkälti velanhoitajien itse aiheuttamaa:

  • Julkisen velan tilastointitapaa muutettiin vuonna 2022, kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) takaamat korkotukilainat alettiin laskea mukaan velkaan.
  • Eläkerahastojen ylijäämä vähensi ennen julkisen velan määrää eli EU:n tarkkailemaa Suomen velkasuhdetta, mutta enää sitä ei lasketa näin.
  • Lisäksi tilapäisiä menoja lasketaan valtiontalouden alijäämään. Näin hävittäjähankinnoista ja Ukrainan asevusta on tullut pysyviä rakenteellisen alijäämän lähteitä. Tämä on tarkoituksellista Suomen velkasuhteen kehityksen heikentämistä.

Kun velkaongelmaa jatkuvasti kauhistellaan, saadaan kansalaiset uskomaan, että on pakko säästää. Sillä sitten perustellaan, miksi valtio rahoittaa hyvinvointialueita liian vähän.

Velkapelottelua tapahtuu kuntataloudessakin, myös Orivedellä — paitsi silloin, kun etsitään rahaa liikuntapaikkojen rakentamiseen. Vuoden 2023 lopussa Oriveden lainakanta oli kuitenkin vain 2 398 euroa asukasta kohden, kun koko maan keskiarvo oli 3 334 euroa.

Budjetointi järkeväksi

Kuntien talousarviot ja tilinpäätökset poikkeavat joskus mielenkiintoisella tavalla toisistaan. Esimerkiksi Orivedellä.

Neljän vuoden aikana arviointi on mennyt pieleen yhteensä 12 755 411 euron verran. Voidaankin kysyä, onko valtuustoon tuotu kamreerimaisen varovaisia esityksiä, jotta valtuusto säikähtäisi eikä lisäisi kuntalaisten tarvitsemien palvelujen määrää.

Vuoden 2024 alustavassa tilinpäätöksessä kaupungin taseessa on ylijäämää 8,35 miljoonaa euroa. Onko taloustilanne todella sellainen, että taloutta pitää tasapainottaa ja palveluja supistaa? Vai onko taustalla tarkoituksellista virhearviointia?

Kuntalaisten palvelut on turvattava, ja kaupungin talous pitää järjestää niin, että se onnistuu. Jos pitää valita, ajetaanko palveluja alas vai nostetaanko veroprosenttia, me pidämme järkevämpänä veronkorotusta. Liialliseen verottamiseen ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä.

Eloa elinkeinotoimintaan

Orivesi ei ole vielä Pirkanmaan yritysystävällisin kunta, mutta toissa vuonna Orivesi paransi sijoitustaan enemmän kuin muut. Suunta on oikea.

Paljon puhutaan, ettei Orivedellä ole tiloja uusien yritysten tulla. Kaupungilla ei ole myöskään varaa lähteä rakentamaan sellaisia. Mutta kaupungilla on tyhjiä kiinteistöjä, joista voisi hyvinkin saada tiloja käsityöläisille ja muille pienyrittäjille. Kaupungin tulee hakea aktiivisesti yrittäjiä entiseen Tähtiniemen vanhainkotiin purku-uhan alla olevaan Ahotien vuokrakerrostaloon.

Tyhjillään olevien kiinteistöjen myyminen tai purkaminen on laiska ratkaisu. Vaatiihan yrittäjien hankkiminen vaivannäköä, mutta sillä saadaan pysyvämpiä tuloksia. Tiloja voidaan vuokrata tarjouskilpailun kautta tai ilman kilpailutusta suoraan, kunhan selvitetään kuntalain vaatimalla tavalla, mikä on markkinaperusteinen vuokrataso.

Vasemmalla oleva sydämemme sykkii elinkeinotoiminnan virkistämisen puolesta. Siihen tarvitaan maankäytön suunnittelua, markkinointia ja henkilöstön voimavaroja — ja yhteistyötä. Pelkästään BusinessTampereen varaan ei kannata jättäytyä.

Asemanseudusta kiertotalousalue

Asemanseudun kehittämisestä on tehty suunnitelma, jonka eteneminen toteutukseen on ollut hitaanlaista – Asematietä ja pysäköintialuetta lukuun ottamatta.

Suunnitelmaa pitää konkretisoida. Siksi esitämme oman kehittämishankkeen perustamista. Parivuotisessa esimerkiksi Kantrin rahoittamassa hankkeessa voitaisiin osana ihmisten arkea ja yhdessä aseman seudun asukkaiden kanssa yksityiskohtaisesti suunnitella esimerkiksi

  • kiertotalouden neuvonta- ja opastuskeskuksen perustamista
  • rahoituksen hakemista tyhjillään olevien rakennusten korjaamiseen ja uuteen käyttöön yhdessä omistajien kanssa
  • erilaisia, kiertotalouteen perustuvia yrityksiä, perinteisiä suutarin tms. palveluja
  • uusia innovatiivisia yrittäjiä, taidepajoja, näyttelyitä ja muuta toimintaa, vähän Fiskarsin malliin
  • minitalojen toteuttamista
  • siirtolapuutarhan sijoittamista alueelle ja ”syötävien” puistojen tekemistä
  • nolla- eli päästöttömän ravintolan perustamista Helsingin malliin
  • rautatien ylittävän hissin toimintavarmuutta
  • Hiedanrannan maaperän puhdistamista.

Kiertotalouskylästä voi kasvaa myös matkailuvaltti, johon on helppo saapua kätevästi junalla.

Vihreä siirtymä voi olla totta

Luontohelmien kaupunkina Oriveden tulee vaalia ympäristöä kaikin tavoin. Kaupungin metsien avohakkuista tulee pääsääntöisesti luopua ja siirtyä metsien jatkuvaan kasvatukseen.

Orivesi on sitoutunut olemaan hiilineutraali kunta. Kaupungin kiinteistöissä tulee siirtyä uusiutuvan energian käyttöön. Samalla on otettava käyttöön energian kulutusta vähentäviä ratkaisuja. Maalämpö ja aurinkovoima ovat tulevaisuutta — ne on huomioitava niin kaupungin omassa rakentamisessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Rakennusvalvonta voi opastaa rakentajia energiavalinnoissa.

Aurinkovoiman rakentamisesta on tehty selvitys. Kaupungin pitää nyt aktiivisesti edistää sen toteutumista. Tarvitaan myös rohkeita ratkaisuja: Mitä jos torialue, keskustan pysäköintialueita ja vaikka pyöräteitä katettaisiin aurinkopaneeleilla. Samalla ne toimisivat sääsuojana, ja talvipyöräilystäkin tulisi mukavampaa.

Oriveden tulee tavoitella kansallisestikin merkittävien energiahankkeiden saamista tänne. Se vaatii työtä ja pitkäjänteisyyttä, mutta uudet työpaikat ovat sen arvoisia. Myös isojen energiahankkeiden kohdalla on kuitenkin varottava viherpesua: mikään uusi hanke ei saa todellisuudessa edistää luontokatoa.

Hyvät yhteydet hyvinvointialueeseen

Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Se on kunnista riippumatta supistanut hätäpäissään palveluja ja tehnyt toimintaansa muutoksia, jotka koskettavat kuntalaisia. Euroja tuijottamalla päätökset voivat näyttää järkeviltä. Maakunnan asukkaiden kannalta niissä ei kuitenkaan ole järkeä.

Maan hallitus on päätöksillään laittanut hyvinvointialueet ja erityisesti julkisen terveydenhoidon leikkuriin. Samalla markkinoita on avattu yksityisille terveyspalveluille. Kansalaisten terveydellä ei voi eikä saa tavoitella voittoa.

Liian usein kuulee sanottavan, että kunnat eivät kuntina voi tehdä mitään sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin liittyvää, koska ne hoitaa hyvinvointialue. Ajatus on väärä. Kunnat voivat ja niiden pitää valvoa omia etujaan myös suhteessa hyvinvointialueeseen. Jos Orivesi ei valvoisi etujaan suhteessa Pirhaan, se olisi sama kuin jos Orivesi ei pyrkisi vaikuttamaan viranomaisiin esimerkiksi ysitien korjaamiseksi tai junaliikenteen parantamiseksi. Totta kai pitää pyrkiä vaikuttamaan.

Oriveden tulee olla aloitteellinen omalääkärimallin kokeilusta täällä. Oriveden tulee vaatia aikuisneuvolatoiminnan ja terveysaseman vuodeosaston säilymistä Orivedellä. Kaupungin tulee vaatia hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämän kattamiseen, jotta palveluja ei tarvitse supistaa enää enempää.

Oriveden aluevaltuutettujen ja muiden Pirhan luottamustehtävissä olevien orivesiläisten tulee muodostaa yhteinen toimikunta kaupungin Pirha-asioiden hoitamista varten. Näin tärkeitä asioita ei pidä jättää yksin viranhaltijoille.

Päättyvällä nelivuotiskaudella olemme tehneet paljon

Vasemmistoliiton valtuutetut ovat tehneet valtuustoaloitteita ja lähteneet mukaan yhteisiin aloitteisiin muiden valtuutettujen kanssa:

  • selvitys kaupunkipyörien käyttöönotosta Orivedellä
  • Orivesi ikäystävälliseksi kunnaksi (21 allekirjoittajaa)
  • toisen asteen opinnot maksuttomiksi tutkinnon suorittamiseen saakka tai kunnes opiskelija täyttää 20 vuotta (yhdessä vihreiden kanssa)
  • kevyen liikenteen väylä Eräjärven keskustaan (useita allekirjoittajia)
  • sosiaali- ja terveysjaosto käsittelemään hyvinvointialueelle kuuluvia asioita Oriveden näkökulmasta
  • kylätoiminnan kehittäminen alakoulujen lakkauttamisen jälkeen (useita allekirjoittajia)
  • Orivesi toteuttamaan Unicefin ohjelmaa lapsiystävällisestä kunnasta.

Talousarvion ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä olemme ryhmäpuheenvuoroissamme tuoneet vuosien mittaan esille mm. seuraavia seikkoja:

  • henkilöstön lomautusten ja vähennysten vaikutukset palveluiden laatuun sekä henkilöstön työssä jaksamiseen ja työilmapiiriin on otettava huomioon
  • tehtyjen kouluverkkopäätösten taloudelliset vaikutukset on selvitettävä
  • kaupungin olisi hyvä edistää lähikaupan perustamista aseman alueelle, vaikkei se suoranaisesti kaupungin toimenkuvaan kuulu
  • asunto- ja yritystonttipäivien järjestäminen
  • kaikkien päätösten osalta on arvioitava niiden vaikutusta eri asioihin
  • kiitokset kaupungissa tehdyistä positiivisista yksityisistä investoinneista.

Li Anderssonin tervehdys Turusta, Brysselistä ja Strasbourgista

”Olen käynyt Orivedellä elämäni aikana lukuisia kertoja, ja viimeisin vierailuni oli vuonna 2020 ollessani opetusministerinä. Puhuin tuolloin entisellä Oriveden opistolla, jonka merkitys maamme taidekentälle on vertaansa vailla ja se on jättänyt oman leimansa kunnan sielunelämään. Orivedellä todella ymmärretään, mikä on aktiivisen ja monipuolisen yhdessä tekemisen merkitys ihmisten hyvinvoinnille sekä kunnan elinvoimalle – vasemmistoliiton valtuutettujen työn merkitys tässä työssä ei ole lainkaan vähäinen.

Tapasin edellisellä vierailulla monia Oriveden vasemmistoliiton aktiiveja. Keskusteluissa heidän kanssaan kävi hyvin esille, mikä on vasemmistoliiton toimijoiden rooli ihmisistä välittävän, laadukkaita peruspalveluilta puolustavan ja aidosti arkea parantamaan pyrkivän kuntapolitiikan rakentamisessa. Vasemmistoliitto on Orivedellä kokoaan suurempi. Mikään hyvä tai tärkeä tavoite ei etene, jos sitä ei ole tekemässä joukkoa aktiivisia, ratkaisuihin kykeneviä ja tulevaisuuteen myönteisesti katsovia ihmisiä.

Siksi en voi muuta kuin lämpimästi kehottaa jokaista tutustumaan Oriveden vasemmistoliiton erinomaisiin ehdokkaisiin ja antaa kevään vaaleissa tuki heidän ahkeralle työlleen vielä entistäkin paremman Oriveden puolesta.

Haluan myös kannustaa kaikkia lähtemään mukaan vaalityöhön tukemaan ehdokkaiden kampanjoita niin jakamalla esitteitä, järjestämällä tilaisuuksia kuin esimerkiksi kirjoittamalla lehtiin tai sosiaaliseen mediaan — tehdään Oriveden vasemmistoliitosta yhdessä vieläkin suurempi!

Li Andersson
europarlamentaarikko”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan tervehdys

”Vasemmistoliitossa teemme yhdessä töitä oikeudenmukaisemman tulevaisuuden eteen. Orivedellä se näkyy. Täällä vasemmistoliitto on kokoaan suurempi vaikuttaja ja jokainen on mukana täydellä sydämellä. Muista äänestää!”

Juupajoki on elävä ja tekee yhteistyötä

Juupajoen talouden voidaan sanoa olevan kunnossa. Kuntalaisista on kuitenkin pidettävä huolta. Erityistä huolenpitoa pitää kohdistaa terveyspalveluihin. Vaikka ne tuotetaankin hyvinvointialueella eli Pirhassa, on kunnan tehtävä hoitaa voimakasta edunvalvontaa.

Nykyiset lääkärin ja hammaslääkärin palvelut terveyskeskuksessamme tulee säilyttää. Parasta olisi, jos Pirhan liikkuvat palvelut toteutettaisiin niin, että lääkärit olisivat koko ajan samoja henkilöitä. Tällöin päästäisiin tavallaan omalääkärijärjestelmään.

Ikäihmisten määrä Juupajoella kasvaa koko ajan. Heille suunnattuja palveluja, muun muassa kotihoitoa tulee lisätä. Ikäihmisten toimintapäivät saunoineen ja ruokailumahdollisuuksineen tulee palauttaa viikoittaiseksi toiminnaksi. Samalla olisi mahdollisuus myös pyykinpesuun. Toiminnalla lisätään tarvittavaa sosiaalista kanssakäymistä toteuttamalla myös ohjattua toimintaa ja ennalta ehkäistään mahdollista syrjäytymistä yhteiskunnasta.

Juupajoella on tarjolla niin tontteja kuin asuntojakin. Asumisen kehittämiseksi esitämme pienen kerros- tai rivitalon rakentamista niin, että siitä muodostuu yhteistilojen myötä yhteisöllistä asumista. Rakentamisessa käytetään puuta. Vuokratasoa sen enempää nykyisissä kuin uusissakaan asunnoissa ei tule nostaa korkeaksi. Pikemminkin nykyisiä vuokria on alennettava.

Tampereen työllisyysalueen työllisyyspalvelujen toimintapisteen tulee säilyä Juupajoella jatkossakin. Siellä voidaan kasvotusten ohjata sähköisen työmarkkinatorin käyttöön esimerkiksi työn tai starttirahan hakemisessa. Yhteistyötä on tehtävä Pirhan kanssa kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa.

Työpaikkojen lisääminen tuo myös asukasmäärän kasvua. Vaikka henkilöresurssit kunnan hallinnossa eivät ole suuret, on niitä suunnattava voimakkaammin siihen, että kuntaan saadaan uusia yrittäjiä/yrityksiä. Uusien, pientenkin yritysten saamiseen antaa hyvässä kunnossa oleva infrastruktuuri mahdollisuuksia. Luonnon hyödyntäminen vaikkapa matkailun ja siihen liittyvien yritystoimintojen kehittämisessä voi olla Juupajoen tulevaisuutta.

Juuri nyt ajankohtaisia ovat koulujen asiat. Kopsamolla voidaan jatkaa 0–2-luokkien opetusta. Ylempien luokkien opetusta varten on tarpeen saada vähintään neljäksi vuodeksi siirtokelpoiset tilat ja lisätilaa yläkoululta. Uusia pysyviä tiloja ei nyt kannata rakentaa. Tämän hetken oppilasennusteen mukaan kuuden vuoden päästä peruskoulutukseen saatavat valtionosuudet pienenevät puoli miljoonaa euroa. Uuden valtuuston on päätettävä, panostaako kunta enemmän koulutukseen vai lopetetaanko yläkoulun toiminta Juupajoella.

Joka tapauksessa Juupajoen tulee rohkeasti katsoa tulevaisuuteen. Olemme elävä ja eloisa kunta. Meillä pitää olla valmius kaikenlaiseen myönteiseen yhteistyöhön niin kunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin.

AIEMMAT VAALIT