Val­tuus­toa­loi­te: Ori­ve­del­le kau­pun­ki­pyö­rät

Pyöräily on viime vuosina lisännyt suosiotaan liikkumismuotona. Kaupunki on osaltaan vaikuttanut siihen positiivisesti mm. toteuttamalla pyöräparkkeja. Tänä vuonna lanseerattu Längelmäveden pyörälenkki on tuonut myös paikallisille yrittäjille lisää matkailun asiakkaita. Hyvässä kaupungin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on erinomaisia vaihtoehtoja, mutta kaupunkipyörät eivät siinä vielä ole mukana. Kehittämistä kannattaa jatkaa.

Useissa kaupungeissa on toteutettu kaupunkipyöräjärjestelmä. Orivedelläkin sellainen tulisi saada aikaan. Sen ensisijainen tavoite on tarjota busseja ja takseja täydentävä kulkuväline aseman ja keskustan välille. Toimintaa voidaan myös laajentaa kattamaan muita keskustan palveluja. Matkailijat ja paikallinenkin väestö voi pyöräillä myös esimerkiksi Purnuun ja Rönnin monipuolisiin tapahtumiin ja palveluihin, vaikka Eräjärven tiellä kapeat pientareet eivät pyöräilyyn houkuttele.

Kaupunkipyörät eivät voi kokonaan korvata busseja ja takseja, sillä pyörät ovat realistinen vaihtoehto vain huhtikuusta lokakuuhun eivätkä kaikki pysty käyttämään pyöriä. Pyörien tulee olla helposti niin kaupungin asukkaiden kuin kaupungissa (esim. kampuksella) vierailevien käytössä, eli esimerkiksi jostakin asiakaspalvelupisteestä haettavat avainratkaisut eivät välttämättä toimi. Tällä hetkellä kirjastosta lainattavat pyörät ovat lähinnä liikuntakäyttöön eli palvelevat täysin eri tarkoitusta kuin tässä esitetyt kaupunkipyörät; Oriveden asemalla taas ei ole kesäkuukausien ulkopuolella mitään päivittäin auki olevaa asiakaspalvelupistettä, joten vuokrauksen pitää tapahtua siellä itsepalveluna. Lisäksi junamatkustajia ja matkailijoita palvelisivat parhaiten pyörät, joilla pystyy kuljettamaan myös hiukan isomman laukun.

Toimivan kaupunkipyöräjärjestelmän kulmakivi on pyörien huolto sekä saatavuus siellä, missä niitä tarvitaan: ei riitä, että pyörät kerran hankitaan, vaan ne on pidettävä ajokunnossa koko kesäkauden ajan ja niitä on tarvittaessa siirrettävä sinne, mistä ihmiset lähtevät ajamaan. Rahoituksessa onkin kiinnitettävä huomiota huolto- ja siirtokuluihin. Ylläpito voidaan hankkia kaupalliselta sopimusurakoitsijalta (esim. paikallinen urheiluliike tai valtakunnallinen toimija, mm. Kaakau Oy toimii 15 paikkakunnalla) tai järjestää esim. työpajatoimintana tai ammattiopiston tai kansalaisopiston kurssitoimintana. Toiminnan tulee perustua aitoon vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen tai opetustavoitteeseen eikä teetetä palkatonta työtä vain säästämisen vuoksi. Ylläpidon järjestämistapa riippuu toisaalta siitä, minkä laatuinen ja laajuinen järjestelmä otetaan käyttöön. Mänttä-Vilppulan ja Pyhtään esimerkit osoittavat, että Oriveden kokoinen kaupunkikin voi olla riittävän houkutteleva kohde valtakunnalliselle kaupalliselle toimijalle, kunhan kaupunki vain on asiassa aloitteellinen.

Kaupunkipyöräjärjestelmä voi olla asemallinen tai asematon (esim. Kaakau Oy:n ylläpitämä Donkey Republicin järjestelmä voi olla kumpi vain). Esimerkiksi Kouvolan kaupungin vuonna 2017 laatiman selvityksen mukaan asematon järjestelmä voidaan hankkia joko ns. avaimet käteen -mallina, jolloin kaupunki tekee kaupallisen toimijan kanssa sopimuksen ja kaupallinen toimija ylläpitää järjestelmää omalla taloudellisella riskillään ellei kaupunki erikseen halua avustaa toimintaa esim. markkinoinnissa, tai kaupungille maksullisena mallina, jossa palveluntarjoaja laskuttaa kaupunkia kaupunkipyöräjärjestelmän ylläpidosta. Maksullisen mallin vuosikustannukset laskettaneen tuhansissa euroissa ja riippuvat mm. pyörien määrästä. Esimerkiksi kuntien Kaakau Oy:n kanssa tekemistä sopimuksista ja niiden kustannuksista ei kuitenkaan löydy verkosta julkisesti tietoa, joten tarkemman arvion saamiseksi asiasta on kyseltävä kunnilta tai Kaakau Oy:ltä suoraan.

Esimerkkejä eri laatutasoista:

  1. Deluxe-kaupunkipyörät: Aseman ja keskustan välillä on käytössä myös sähköpyöriä. Tämä olisi erinomaista, koska aseman ja keskustan välillä on pitkä ja väsyttävä ylämäki. Lisäksi käytössä voisi olla esimerkiksi yksi kuormapyörä isompia kuljetustarpeita varten. Älypuhelimella toimiva lukko joka pyörässä.
  2. Tavanomaiset kaupunkipyörät: Pyörissä ei ole sähköavustusta, mutta ne ovat muuten kauttaaltaan yhdenmukaisia ja laadukkaita. Älypuhelimella toimiva lukko joka pyörässä.
  3. Kotikutoiset kaupunkipyörät: Vanhoja kunnostettuja polkupyöriä, jotka on esimerkiksi maalattu samalla tunnistettavalla värillä. Avaimen nouto palvelupisteistä. Voisivat ehkä toimia ilman mitään maksujärjestelmääkin eli asiakkaalle maksuttomina.

Esimerkkejä muiden pienten kaupunkien ja kuntien kaupunkipyöräjärjestelmistä:

  • Hamina (19 500 as.): Donkey Republicin (Kaakau Oy) ylläpitämä kaupallinen järjestelmä, pyörät vuokrataan puhelinsovelluksella.
  • Iisalmi (20 600 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy).
  • Imatra (24 900 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy). Kaupunki tarjoaa ensimmäiset 30 minuuttia ilmaiseksi.
  • Kemi (19 400 as.): Kotikutoiset kierrätyspyörät, kerätty lahjoituksina ja kunnostettu työllistämistöinä. Neljä palvelupistettä, joista pyörän voi vuokrata aukioloaikoina. Järjestäjänä kaupungin hanke.
  • Mäntsälä (21 000 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy). Kunta tarjoaa 2 tuntia maksutta.
  • Mänttä-Vilppula (9 300 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy). Palvelu Vilppulan aseman ja Mäntän keskustan välillä, ks. https://www.kmvlehti.fi/elamanmeno/art-2000010480084.html
  • Pieksämäki (17 000 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy).
  • Pyhtää (5 100 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy).
  • Raasepori (27 200 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy).
  • Riihimäki (28 500 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy).
  • Sastamala (23 500 as.) Donkey Republic (Kaakau Oy).

Esimerkkejä kaupunkipyöräasemien sijoituspaikoista Orivedellä (2 asemaa tai enemmän):

Vasemmiston valtuustoryhmä esittää aloitteenaan, että kaupunki selvittää mahdollisuuksia saada Orivedelle käyttöön kaupunkipyöriä ja ryhtyy selvityksen jälkeen soveltuviin toimenpiteisiin kaupunkipyörien järjestämiseksi.

Orivesi 30.9.2024

VASEMMISTON VALTUUSTORYHMÄ

Mari Lind
Anne Kahelin
Reijo Kahelin